Vuoden 2008 aatto

Vuosi mennyt on vanha,
vuosi uusi ovella kolkuttaa.

Parhaamme on yritetty,
vuonna menneenä toimitettu.

Tapahtui paljon, oli murhetta, iloakin,
tiennyt ei alussa, mitä lopussa muistellaan.

Pian vaihtuu luku päivämäärässä,
elo jatkuu, muutoksia tuo tullessaan.

Koskaan tiedä ei, hyvä niin,
mitä huominen antaa, tuo mukanaan.

Oma elo toivon, olisin tarpeellinen,
nyt tiedä en mistä paikan löydän hyödyllisen.

Joulun aikaan

Joulun aikaa vietettiin,

kipujakin koettiin.

Touhuaminen sinne tänne,

migreenin toi päähän silmiin.

Onneksi on lääkepurkit,

näön palautti pillerinapit.

Särystä välittää tohdi en,

onhan Joulu, aika hiljentymisen.


Jälkeen Joulun vaihtuu vuosi,

mukanaan tuo hetket uudet.

Olisipa jokin keino saada nappi, josta painamalla kivut poistuu. Sellainen napukippi. No, mutta eipä tässä taida muu auttaa kuin ottaa neuropolille yhteyttä. Botox-hoito voisi auttaa ja sitä on kokeiltava. Botox, akupunktio ja fysioterapia. Josko siinä olisi sopiva yhdistelmä. On sen verran hermostuttavaa tämä ylä ja alamäki päivien osalta. Joku päivä halko olkapäiltä on palanut kokonaan, toisena se taasen kasvaa tukiksi ja painaa ja painaa. Vähemmästäkin hermostuttaa.

Kallonpohjan kolme päätä toisinaan sulaa yhdeksi, kunnes taas ilmestyy toinen ja kolmaskin. Olisikin napukippi, mistä sen saisi.

No mutta, jotain positiivista tässä sairaudessa on, tämä ei uusi :-)

Joulukin tulla jollottelee. No mikäs siinä, joulu tulee ja joulu menee. Tänä jouluna näin.

Iloista Joulua
ja
elämäntäyteisiä hetkiä vuodelle
2008!!





t. Tuke

Kipua ja kipua...

Aamuinen päänsärky, jo totuttu lenkki vaikka koiruli ei olekaan paikalla,
lenkillä hartia/niskan seudun kipuilu ja tuntemuksia kuin pää vääntyisi enemmän oikealle.
Sitä sanotaan, että älä ajattele sairautta. Se kun on vaikeaa, kun koko ajan jostain päin kolottaa.

WC:n siivoaminen oli ylivoimainen ponnistus selälle. Nyt sitten koko kolmas osa kroppaa kipuilee selän puolelta. Keskeltä halki ja kipuja toinen puoli täynnänsä.

Viima Saimaan rannalla, Mikkelin "hienossa" satamassa oli sen verta hyytävä, että kaulaliina olisi pitänyt olla. Toi veto kun ei tee hyvää. Kivut saavat siitä lisäpontta kasvattaakseen piikkejä. Jostain syystä kyynärvarretkin ovat turran oloiset. Kallonpohjassa kipuilevat pallukat, lieneekö kolme päätä kasvamassa.

Tietokoneella työskentely

Teinpä yhden tekstin puhtaaksi tekstinkäsittelyllä. Jo alkoi polttava kipu hiipuilla niska/hartiaseutuun. Ei voi muuta kuin toivoa, että jostain apua tähän saisi.

Tapahtuiko ihme

Ihmeen luulin tapahtuneen,
kipujen poistuneen.
Liian aikaisin iloitsin,
aamu todisti sen.

Halko palasi hartioille,
poroksi ei palanut puu.
Akupunktiota jatkaa täytyy,
jos vaikka apu löytyy.

Pääkoppa, toi pallo hartioiden pääl,
se kivuttomampi on hyvällä sääl.
Siihen akuneulat ehkä auttaa,
jos vaikka migunkin poistaa ja elon tasoa parantaa.

Fysioterapia

Lopulta varaamani fysioterapia-aika koitti. Olin varannut ajan tutulle fysioterapeutille, jolla on muitakin dystoniapotilaita.

Alkujuttelun jälkeen päädyimme akupunktioon yläselän ja hartioiden osalta. Alaselkää hierottiin. Eilinen ilta oli kipujen osalta hankala, mutta kivut olivat erilaisia. Tänä aamuna elämä melkein voitti. Päänsärky oli hyvin minimaalista ja hartiakipu lähes olematonta. Ainoastaan alaselkä kipuoli. Tunsin olevani elämäni voimissa, joten jätin tietokoneen avaamisen iltaan.

Nyt illalla pienoinen pään juiliminen nostaa itseään esiin olemassaolollaan. Sulkapallopelin jälkeen tuikkiva pääkipu vaivasi jonkin aikaa. Nyt jatkuvampaa. Tämä koneella olo ei tee hyvää kaulan alueelle. Lenkillä jo alkanut paineen tunne lisääntyy. Aivan kuin pyöreät puuhalot olisivat hartioilla. Mitenkäköhän ne saisi heitettyä uuniin? Poltettua poroksi, joka ei enää painaisi niin paljon.

Huomenna 14.12. on artikkelikokoelman julkistamistilaisuus: Rajalla - aikuiskasvatus suuntaa verkkoon. Tuossa julkaisussa on minunkin tekemä rustaus, joten olen ajatellut mennä mukaan tilaisuuteen. Onhan se ensimmäinen ja todennäköisesti minulle viimeinen kirjanjulkistamistilaisuus kirjasta, josta löytyy itse kirjoittamani teksti. Ehkä elämänkerta jää kirjoittamatta. EHKÄ!!

Nyt nopeasti pois koneelta!!

Liikkuminen ja kivut

Heti aamulla hieman auki viiden kilometrin kävelylenkki, johon sisätyi juoksupyrähdyksiä silloin, kun koiruliini innostui juoksemaan. Ihmetyttää suunnattomasti se, että mitä enemmän liikkuu sitä kipeämmäksi tulee. Lenkin jälkeen venyttely. Nyt niska sekä alaselkä kipuilee ikävästi. Jostain syystä käsivarsiin on ilmestynyt myös jomottavaa kipua. Etenkin liikkuessa kivun huomaa. Olen noin neljän viikon aikana liikkunut lähes päivittäin. Nyt jo luulisi lihasten pikku hiljaa tottuvan liikkumiseen, mutta kai kivut johtuvat sitten sairaudesta.

Kuinkakohan romu olisin jos elämäntapaani ei olisi kuulunut liikuntaa koko ikäni ajan?! Nuoruudessa päivittäinen liikunta-annos tuli luonnostaan, kun maalla bussille oli matkaa reilu neljä kilometriä. Tämän lisäksi tuli käytyä metsätiellä juoksemassa. Etenkin ylämäet oli juostava. Jossain vaiheessa harrastin Tae KwonDo -taistelulajia. Se jäi, kun ensimmäinen lapsista kertoi tulostaan. Sulkapalloa olen pelaillut vaihtelevia jaksoja. Sählyäkin silloin tällöin. Kendo kuului harrastuksiin 1996-97.

Stressin vaikutus olotilaan

Eilen 10.12. hoidin tyttären terveyteen liittyviä asioita hänen kanssaan Helsingissä. Uusien paikkojen etsiminen ja välillä sisällä oleminen aiheutti migreenikohtauksen. Miranax vei kyllä näköhäiriöt, mutta jätti jälleen jomottavan päänsäryn. Siitä huolimatta hoidin asiat loppuun ja ajoin vielä illalla Mikkeliin. Toinen Miranax ennen ajamaan lähtemistä oli välttämätön. Yleensä noinkin tehokas kipulääkeannos vie kaikki kivut, mutta ei tällä kertaa. Päänsärky muuttui paineen tunteeksi päässä, niska- ja koko kaula tuntui kuin hartioilla olisi isot puut, jotka painavat.

Kotiin päästyäni unet oli kadonnut ja yö meni pyöriessä. Päänsärky tuli kuvioihin mukaan aamuyöstä, mutta uni ei. Aamulla olisi nukuttanut makiasti.

Koiran kanssa lenkki hieman paranti oloa, mutta käsivarret ovat turran tuntuiset ja voimattomat. Niskan ja kaulan alue sekä hartiat on kipuilevat. Päänsärky jatkuu. Vasemman rinnan alueella puristava tunne ilmeni jälleen. Tunne, joka putkahtaa esiin silloin tällöin kävelemään lähtiessä. Nykyisin hieman useammin.

On se vaan hullua, alle puoli tuntia tietokoneella niin alkaa kuumottova kipu hiipumaan hartioihin. Ei voi muuta kuin poistua koneelata ja jatkaa myöhemmin jos olotila helpottuu.

Kivut ja autoilu

Perjantaina 7.12. ajelin valoisan aikaan Helsinkiin Pemu-koiran kanssa. Jo ennen lähtöä otin 400 Buranan, jotta matkalla ei tarvitsisi pysähtyä. Pemu kun herää ja vaatii pienen lenkin jos auton pysäyttää.

Alkumatka meni Mäntyharjulle saakka ok, mutta sen jälkeen alkoi selkä ja niska kipuilla. Vapina oli pysäytettävä useasti painamalla pää niskatukeen. Mäntsälän kohdilla olisi ollut pakko pysähtyä, mutta jatkoin sisulla eteenpäin. Loppumatkasta oikean eli kaasujalan puutuminen vaikeutti hieman menoa, mutta perille päästiin.

Viikonlopun päivittäiset kivut olivat keskiselässä, hartioissa ja niskassa. Pidempi jaloillaan seisoskelu aiheuttaa koko selän alueelle kipuilua.

Tätä kirjoitettaessa niskaa jomottaa. Lettuja paistaessa oikea käsi kipuili taikinakulhoa nostaessa. Onneksi ote kuitenkin piti eikä taikinat lennelleet pitkin pöytiä.

Päivittäinen pääkipu tekee olon muiden kipujen lisäksi hermostuneeksi. Vapina vaivaa jatkuvasti, mutta olen oppinut asennot joissa sitä ei esiinny. Saa nähdä mitä jatko tuo tullessaan.

En muuten ihmettele yhtään miksi monet etenkin miespuoliset dystoniaa sairastavat alkoholisoituvat. Alkoholi lievittää oireita tehokkaasti. En kuitenkaan suosittele sitä muuta kuin pieninä annoksina lääkkeeksi.

Servikaalinen dystonia, kipupäiväkirja

Olen sairastanut jo jonkin aikaa dystoniaa saamatta sairaudelle asiantuntijan vahvistusta. Lokakuussa 2007, 17.-24.10. olin Joensuussa dystoniakuntoutuksessa ja täältä löytyi lopulta neurologi, joka ei selittelyjä kaivannut. Perustutkimuksen jälkeen diagnoosina oli servikaalinen dystonia.

Etenkin syksy 2007 on kipujen osalta ollut hankala. Jo ennen kuntoutusta kärsin pää-, niska- ja selkäsäryistä tietämättä tarkkaan mistä on kyse. Etenkin tietokoneella työskentely on tuottanut hankaluutta. Tästä syystä päätin nyt sairauslomalla ollessani ryhtyä pitämään kipupäiväkirjaa blogissa, jotta samalla minulle selviää kuinka pitkiä aikoja pystyn työskentelemään koneella ilman pahimpia kipukohtauksia.

Aloitin manuaalisen kipupäiväkirjan pitämisen 22.10. Joensuussa kuntoutusjaksolla. Aloitin toteamuksella: " Aivan kuin pää olisi monikerroksinen sisältäen sisäkuoren, välikuoren ja ulkokuoren. Välikuori on liian kireä ja aiheuttaa kipua. Sekä kallonpohjassa että selässä on myös painemaista kipua."

Tänä aamuna herätessä kipu oli hartioissa, josta se säteili niskaan ja edelleen päähän. Yöllä heräsin päänsärkyyn. Päänsärky on ihmetyttänyt suuresti, sillä se on päivittäistä. Johtuneeko Rivatril-lääkityksestä, jota olen kokeillut. Toisaalta päänsärkyä on ollut jo ennen lääkityksen aloittamista.

Juuri nyt kipu tuntuu lapaluissa. Hulluinta on, että mitä enemmän teen kuntoutuksessa annettuja liikuntaohjelmia sitä kipeämmäksi tulen. Lenkkeily koiran kanssa ei pelkästään aiheuta lisää kipuilua, mutta päälle kotijumppa ohjeiden mukaan tekee paikat koko ajan kipeämmäksi. Teenkö jotain väärin? Olen luopunut aikasemmasta minulle tyypillisestä liiallisesta rehkimisesta, mutta tästä huolimatta olen kipeä. Olenko vaiheessa jossa sairaus etenee vai mikä tämän aiheuttaa?

Nyt täytyy lopettaa, lapaluiden alue alkaa tuntua kuumottavalle ja niskaa jäytää enemmän.