22.3.2009

Ihmeiden aika ei ole ohi

Lääkäreiden kirjoittamat liikuntareseptit täytyisi olla jokaipäiväinen käytäntö ja ihmisten pitäisi myös noudattaa tuota reseptiä.

Itselleni ei ole kukaan reseptiä kirjoittanut, mutta kyllästyminen kipuiluun "pakotti" liikkeelle. Nyt useampi kuukausi liikuntaa harrastaneena olen saanut kipulääkkeet pois sekä vapinaan syömäni epilepsialääke on historiaa. Jäljellä on enää 10 mg Propralia. Katsotaan kunnon kehittyessä voisiko senkin jättää pois.

Vapinaa esiintyy, mutta se ei ole ollenkaan niin pahana mitä on ollut. Vapinan kanssa tulee toimeen. Ystävätkin ovat huomanneet sen vähentyneet.

Liikuntaa harrastan vähintään viitenä päivänä viikossa. Lajeina on ollut luistelu, sulkapallo, jumppa, toisinaan erilaiset pallonheittelyt (mm. kuntopallo), punttisali jne. Tämä tietokoneella istuminen on vähentynyt huomattavasti enkä pidä sitä ollenkaan pahana. Koneella hoidetaan työasiat, muu aika harrastetaan muuta.

Aamu

Taivaan rannasta aamun kajo nousi,
mieleen ajatus onnesta nousi.

Onko onni olemassa, jokaiselle poimittavissa?