Perjantaina 7.12. ajelin valoisan aikaan Helsinkiin Pemu-koiran kanssa. Jo ennen lähtöä otin 400 Buranan, jotta matkalla ei tarvitsisi pysähtyä. Pemu kun herää ja vaatii pienen lenkin jos auton pysäyttää.
Alkumatka meni Mäntyharjulle saakka ok, mutta sen jälkeen alkoi selkä ja niska kipuilla. Vapina oli pysäytettävä useasti painamalla pää niskatukeen. Mäntsälän kohdilla olisi ollut pakko pysähtyä, mutta jatkoin sisulla eteenpäin. Loppumatkasta oikean eli kaasujalan puutuminen vaikeutti hieman menoa, mutta perille päästiin.
Viikonlopun päivittäiset kivut olivat keskiselässä, hartioissa ja niskassa. Pidempi jaloillaan seisoskelu aiheuttaa koko selän alueelle kipuilua.
Tätä kirjoitettaessa niskaa jomottaa. Lettuja paistaessa oikea käsi kipuili taikinakulhoa nostaessa. Onneksi ote kuitenkin piti eikä taikinat lennelleet pitkin pöytiä.
Päivittäinen pääkipu tekee olon muiden kipujen lisäksi hermostuneeksi. Vapina vaivaa jatkuvasti, mutta olen oppinut asennot joissa sitä ei esiinny. Saa nähdä mitä jatko tuo tullessaan.
En muuten ihmettele yhtään miksi monet etenkin miespuoliset dystoniaa sairastavat alkoholisoituvat. Alkoholi lievittää oireita tehokkaasti. En kuitenkaan suosittele sitä muuta kuin pieninä annoksina lääkkeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti